Canon EOS-1D X on järkäle kameraksi, mutta hyvällä tavalla. Jos kuvaat ääriolosuhteissa, tarvitset erittäin nopean automaattitarkennuksen ja kunnon sarjatulen, on tämä sinun valintasi. Toimintakuvaus tällä on nautinto! Luotettavuus kuuluu myös tämän rungon adjektiiveihin. 1D X reagoi äärettömän nopeasti kuvaajan toiveisiin. Toki rungon paino, koko ja hinta rajoittavat mahdollista käyttäjäkuntaa. Rauhallisempaan menoon toiset Canonit tarjoavat parempaa vastinetta hiotumman käyttöliittymän, suuremman resoluution, paremman dynamiikan ja hiljaisemman laukaisuäänen muodossa. EOS-1D X ei ole enää uusi kamera ja korvaava malli EOS-1D X Mark II on korvannut sen. Minulla on kuitenkin kokemusta ensimmäisellä, 2011 esitellyllä ja 2012 myyntiin tulleella X:llä kuvaamisesta sen verran, että päätin kirjoittaa aiheesta.

Vieläkö pokkareille on tarvetta, vai joko puhelimet ovat kuopanneet lopullisesti nämä perinteiset pikkukennoiset taskukamerat? Vertasin pikatestissä Canonin pitkäzoomista pikkukameraa Applen iPhone 6S Plussaan ja puhelin on sen perusteella moneen paikaan parempi valinta. PowerShot SX610 HS on näppärän kokoinen taskukamera ripeille tominnoilla ja wifillä. Valitettavasti kuvanlaatu jättää paljon toivomisen varaa ja paremman pään kännykkä pystyy samaan, ellei parempaankin. Pitkä zoom on paperilla houkutteleva, mutta valovoima tai paremminkin sen puute tekee telepään käytöstä vähemmän houkuttelevaa. Valovoima ei laajakulmapäässäkään riitä sisävalaistuksessa, kuin liikkumattomiin kohteisiin. Mutta hätä ei ole ihan niin paha, kuin tekstistä voisi päätellä. Jos kuvaa tarkastellaan pienessä koossa tai pienellä näytöllä, ei kuvanlaadun puutteet ole niin ilmeisiä.

Fujin pitkä telezoom on hieno objektiivi, jolla kuvailee mielellään. Polttovälin ja painon suhde on sellainen, että aktiivikuvaajan on helppo ottaa tämä mukaan lihasvoimalla. Kokoa objektiivilla on sen verran, että akkukahva, tai muu lisäkahva on melkeinpä pakollinen kaveri tämän kanssa. Kuvanlaatu on oikein hyvää tasoa, vaikka terävyys laskeekin pisintä polttoväliä kohti. Tätä voi paikata pienellä himmentämisellä. Tarkennus on erittäin nopea ja esim. X-T2:n kanssa yhdistelmä hätyyttelee perinteisiä peilivehkeitä tässä suhteessa. Hyvä kuvanvakaaja, sääsuojaus sekä telejatkeen käyttömahdollisuus täydentävät paketin kiitettävälle tasolle.

Kiinnostaako yhden objektiivin taktiikka? Tässä kakkulassa on kaikki peruspolttovälit laajakulmasta teleen, sääsuojaus sekä kuvanvakaaja. Ajatus on houkutteleva, mutta valovoima ei riitä joka paikkaan. Käytännössä se tarkoittaa, että normaalissa sisävalaisuksessa liikkuvien henkilöiden kuvaus ilman salamaa tuottaa vaikeuksia. Myös kuvanlaatu jää jälkeen muista Fujin objektiiveista. Mutta voisin suositella kuitenkin tätä, mikäli on valmis tinkimään hieman kuvanlaadusta, mutta haluaa saada mukaan yhdessä paketissa kattavan polttovälialueen. Plussa tulee kuvanvakaajasta, joka kompensoi valovoiman puutetta sekä sääsuojauksesta.

Fujin sääsuojattu normaaliobjektiivi oli käytössäni pariin otteeseen ja tykkäsin siitä kovasti, vaikka joissakin tilanteissa valovoimaa olisi kaivannut lisää. Sääsuojaus on kuitenkin hyvä lisä, samoin pieni koko on valttia.

70-200mm aukolla f/2,8. Tämä on se himoittu yleistele kinopuolella. Fujifilm vastasi haasteeseen 50-140mm polttovälillä ja sehän on kuvakulmalleen lähellä tuota kinoserkkuaan. Kun tähän vielä yhdistetään hyvä valovoima, ripeä automattitarkennus ja sääsuojaus, niin pakettihan on kasassa. Tämä on Fuji-miehille ja –naisille melkein pakko-ostos, mikäli telelle on tarvetta heikossa valossa tai huonossa säässä. Optisesti kaikki on viimeisen päälle kunnossa, kuten Fujilla on tapana.

Minkä polttovälin muotokuvaaja valitsee? Yleensä 85 mm, mikäli kuvaa täyskennoisella kameralla. Fujin vastine tälle on 56 mm, joka vastaa hyvin kuvakulmaltaan tätä klassista potrettipolttoväliä. Fujinon XF56mm F1.2 R on optisesti erittäin pätevä ja poikkeuksellisen valovoimainen objektiivi, jonka mielellään ottaa mukaan. Erittäin korkea valovoima auttaa liikkeen pysäyttämiseen ja kohteen erottamiseen taustasta. Tarkennus on riittävän nopea ja kuvanlaatu korkeaa tasoa. Reunojen hienoinen pehmeys suurimmalla aukolla ei ole paha puute. Sääsuojaus ja kuvanvakaaja olisivat toki mukavia lisiä, mutta menee tämä nyt näinkin. Suhteellisen pienen kokonsa ja keveytensä vuoksi tämä on mukava ottaa mukaan.

Fujin uusin lippulaivamalli toi mukanaan uuden kennon ja muita herkkuja. Kamerassa on potentiaalia moneen menoon ja kuvanlaatu on erinomainen. Fujifilm X-Pro2 on hienosti tehty kamera, joka pitää sisällään Fujin tämän hetken viimeisimmät herkut valmistajalle tyypillisissä retrokuorissa. Mutta kääntyvä näyttö puuttuu ja sähköinen etsin on pienempi, kuin X-T1:ssä tai uudessa X-T2:ssa. Käyttöliittymä jakaa varmasti mielipiteitä, mutta omaan makuun se kyllä sopii, vaikka valikkorakenteen voisi miettiä uudelleen.

Olen käyttänyt Fujifilm X-T1 -kameraa nyt vajaa kaksi vuotta. Ensin kakkoskamerana, sitten ykkösenä. Matkalla on ollut niin myönteisiä, kuin kielteisiäkin asioita. Myönteisiä on kuitenkin enemmän, sillä luovuin kokonaan perinteisestä järkkäristä. Fujifilm X-T1 ei ole kaikilta osiltaan täydellinen kamera. Sellaista ei ehkä olekaan. Mutta X-T1 on monessa suhteessa erittäin hyvä, joskin useat huoltokäynnit tiputtavat pisteitä. Kameralla on mukava kuvata ja sen tekemää jälkeä on mukava katsella. Objektiivit ovat laadukkaita ja niistä löytyy hienosti vaihtoehtoja eri tarpeisiin. Koska Fujilla ei ole muita kennokokoja tai kiinnityksiä kilpailemassa huomiosta, kaikki objektiivit ovat juuri tähän järjestelmään viimeisen päälle optimoitu.

Fujifilm X-T10 on Fujin uusin mikrojärkkärirunko. Tuote on hyvä täydennys mallistoon ja sopii jopa ammattikäyttöön. Kokeilin tuotetta X-T1:n rinnalla. Kokeilun perusteella voin kyllä suositella sitä aktiiviselle kuvaajalle. Puutteet eivät ole vakavia ja hintaan suhteutettuna tämä on hyvä ostos. Mikäli kameraan haikailee budjettiluokan objektiiveja, niin niitä Fujiin ei ole juuri tarjolla, ellei tähän lasketa XC-sarjan kahta objektiivia tai Samyangin manuaalisia vaihtoehtoja. Mutta järjestelmä tarjoaa aktiivikuvaajalle jo hyvän sarjan erilaista laatulasia. Ostaisinko tämän kameran omaan käyttöön? No mikä ettei, tosin kakkosrungoksi X-T1:n rinnalle. Pärjäisihän X-T10:llä toki hyvin vaikka se olisi ainoa runko, mutta paikoin tulisi kyllä ikävä X-T1:n juttuja.

Älykello, sykemittari vai aktiivisuusranneke. Garmin vívoactive oli testissä reilun kuukauden verran kesällä. Tämä tuote on hyvä aktiivisuusranneke ja unenseurantalaite, mutta ei täytä paikkaansa parhaimpien sykemittareiden joukossa. Vívoactive toimii parhaiten kellona, aktiivisuusrannekkeena ja unenseurantalaitteena. Kenties juoksijat, pyöräilijät ja golffarit saavat tästä enemmän irti, mutta omaan käyttöön tämän sykemittariominaisuudet ovat puutteelliset. Laite olisi parempi ilman huonosti toimivaa kosketusnäyttöä. Myös pilvipalvelua parantamalla tuotteen houkuttelevuus paranisi roimasti.

D4S on Nikonin lippulaivamallin toiseksi uusin versio. Kamera on iso ja tehty vaativalle toiminta- tai luontokuvaajalle. Voihan tätä toki käyttää monessa muussakin kuvauksessa, mutta maisema- tai hääkuvaaja valitsee luultavasti muun rungon.

Nikon Df tyylittelee 1950-luvulla esiteltyä F-mallia digitaalisessa muodossa. Täyskennoinen järjestelmäkamera herättää tunteita, mutta pitää sisällään asiallista tekniikkaa. Perinteiden noudattamiseksi kameralla ei voi kuvata videota. Nikon Df on kamera sellaiselle, joka ei tyydy tavalliseen. Kameran käyttöliittymä ja ulkonäkö tekevät siitä erilaisen nykykameroihin verrattuna. Sisällä on kuitenkin sinällään asiallista tekniikkaa, joten kamerassa on kyllä rahkeita pitkälle.

Mikä se tällainen laatikon muotoinen kamera on, jossa 55mm objektiivi onkin lievä laajakulma ja jalustakierre löytyy pohjan lisäksi myös toiselta kyljeltä? Se on keskikoon digi, mallimerkinnältään Pentax 645Z. Tämä on oikea kamera kuvaajalle, joka tarvitsee tinkimätöntä kuvanlaatua ja suurta kuvakokoa. Kamera ei ole mikään sarjatulittajan vekotin, vaan rauhallisen ja harkitsevan kuvaajan työkalu. Kamerasta saa erittäin laadukkaan vaikutelman ja toiminta on täsmällistä. Sääsuojaus lisää käyttökohteita entisestään. Pahimpina puutteina on kuvien verkkainen tallentuminen muistikortille, tarkennuspisteiden sijoittuminen kuvan keskialalle sekä tiukkaan ahdettu takapaneeli.

Suomessa ollaan pitkälti omavaraisia urheilukellojen tuottajina, sillä täällä toimii kaksi alan tunnettua toimijaa, Suunto sekä Polar. Pääsin kokeilemaan kummankin valmistajan viime vuonna esittelemiä laitteita parin päivän ajan. Molemmat tuotteet jättivät hieman toivomisen varaa ollakseen täydellisiä urheilukelloja, mutta Spartan Ultra oli lähempänä tässä asiassa. Älyominaisuuksille en tässä yhteydessä laskenut kovin suurta painoarvoa.